9.8.2015

Aamuvirkku estetreenaaja


Eilen valitin JV&VH leiriläisten Whatsapp-ryhmässä siitä, kuinka kuuma päivällä on treenailla ja heitin idean että pitää varmaan mennä aikasin aamulla treenaamaan. Tää meni siihen että neljä muutakin innostuivat ajatuksesta herätä kuudelta ja mennä ulos treenaamaan. :D Seuraavana aamuna oltiin kaikki paitsi yksi (nukkui niin sikeästi ettei herännyt herätykseen) kuuden aikaan hereillä ja puoli seitsemän aikaa jokainen oli pihallaan laittelemassa yhdessä suunniteltua tehtävää kentälle.



Itse treenailin Raphin kanssa, sillä Niittyjoen syyskisoihin on alle viikko (eikä mun kyyti oo vieläkää täysin varma..) ja olen hypännyt Raphilla vain kerran. Poni oli innoissaan kun pääsi viileään, valkenevaan aamuun hyppäämään ja mäkin olin tyytyväinen viileään keliin. Aurinkokaan ei ollut vielä alkuverkatessa noussut puiden takaa, mutta kyllä se treenin edetessä sieltä alkoi pilkistää. Kuvat eivät aluksi meinanneet huonon valon vuoksi onnistua, ensin oli liian huono valo, seuraavaksi aurinko paistoi liian kirkkaasti, tai tätä mieltä mun kamera oli.





Raph oli reippaalla päällä, kuten aina, muttei kuumunut ollenkaan mikä tuli pienenä yllätyksenä, kyseessä oli kumminkin esteiden hyppimistä. :D Ehkä poni oli vain vähän unenpöpperössä.


Alkoi olla jo aika lämmin, vaikka kello vasta melkein puoli kahdeksan.
Rata oli helppo kolmen esteen rata, jonka pystyi ratsastamaan molemmista suunnista. Hiukan hankala selittää, mutta siinä piti keskittyä paljon käännöksiin ja suoristuksiin, mitkä meni Raphilta hyvin. Oikeastaan voisin piirtää teille ratapiirroksen, valmistautukaa Paint-laatuun.


Poni lähti hiukan rynnimään esteen jälkeen..

Joku ihme auringonsäde pilasi kivan kuvan :(
Laatuja vaan teillekin, mutta tää oli ainoa kiva ravikuva.

Vaikka askeleet eivät sopineetkaan, on silti ihme että Raph kielsi, koska yleensä se loikkaa askeleista huolimatta - siinä ponnistusvaiheessahan voi aina ottaa puolikkaan askeleen!
Treenin lopuksi kävin vähän tiellä kävelemässä ja läheisellä polulla kuvailemassa. Aika jännää, että toi polku on aina ollut tossa ja käytän sitä tosi usein, mutten ikinä ole jäänyt kuvaamaan siihen mitään. :D

Tätä vois joskus käyttää bannerissa..


Oli kyllä tosi pirteä olo tän treenin jälkeen, hyvä tapa karistaa uni silmistä! Nyt pitäis keksiä tekemistä koko loppupäiväksi, kello oli lopettaessani vasta kahdeksan, koko päivä vielä aikaa tehdä kaikkea.. :D

Oletteko te joskus heränneet tosi aikaisin ihan vaan ratsastaaksenne kepparilla?

5.8.2015

Viimeisiä viedään

Lomapäiviä meinaan. Mulla alkaa koulu ensi viikon torstaina, eli tää viikko on vika kokonainen lomaviikko. Päätinkin viikon alussa ottaa tästä viikosta kaiken irti, joten olen muutamana aamuna ehtinyt raahautua aamuratsastuksellekin, kun olen herännyt aikaisin ottaakseni kiinni kouluajan unirytmistä. Olen myös jaksanut ratsastaa jopa kaksi hevosta päivässä, vaikka onkin ollut aika lämmin. En ole lämpöisen ihmisiä, joten siksi odotankin syksyn pikkupakkasia, mutta nautitaan näistä lämpimistä keleistä vielä kun keritään.
Kirjoitan nyt vaan parista ratsastuskerrasta, kun muilta ei ole materiaaleja.

Maanantai-iltapäivänä päätimme pitkästä aikaa Sirun kanssa raahata esteet sorakentälle, kun nurmikko on niin tallattu etten uskalla siinä enää ratsastaa ettei tule iskältä valitusta.. :D Vähän kyllä jänskätti hypätä shortsien kanssa sorapohjalla varsinkin korkeampia, kun jos kompastuukin esteeseen ja kaatuu.. Selvittiin kyllä ihan ehjin nahoin!



Ratsastin Crysillä ja tämä oli meidän ensimmäinen treeni ecp&crbeventingin jälkeen, sillä annoin tammalle vapaata kun kisat olivat melko rankat ja yritin keskittyä muihinkin hevosiin, kun ennen kisoja menin lähes pelkästään Crysillä. Oli kumminkin kiva mennä Crysillä taas, onhan se tallin osaavin hevonen ja kaikinpuolin mukava ratsastaa. Kuten kuvasta näkyy, Crysillä on nykyään tutit noissa meksikolaisissa, koska sen suupielet on tummuneet päällystämättömien alumiinikuolaimien vuoksi. Nyt sillä tosin on noiden tuttien mukana tulleet folioteipillä päällystetyt kuolaimet.




Naurettiin tälle ja yllä olevalle ihan järkyttävän paljon :D Kuinka hypätä metri tyylillä..
Hypättiin ensin n. 60-80 cm korkeita, nostettiin yksi myös metriin ja aika tyylikkäästi meni yli.. Lopuksi madallettiin 40 cm koska halusin harjotella tyyliä ja laukanvaihtoja. Samalla opetin myös Sirulle laukanvaihdot esteen päällä ja kyllä Siru ne jotenkuten oppi.

Ace ei tykännyt vaihdoista, seurauksena kielto ja käynnissä yli.
Tänään eli keskiviikkona käytiin Sirun kanssa hiukan pidemmällä maastossa. Oli pakko mennä vähän kauemmaksi, kun lähempänä ei enää oikein ole kunnon metsäpolkuja, kun metsien raivaaminen on pilannut ne. Tuolla missä käytiin ei ole ainakaan vielä metsätyökone myllännyt joten siellä on vielä tosi nättejä maastoja.


Lähdettiin liikenteeseen Lealla ja Fetchalla. Lea oli hiukan laiskalla tuulella, varmaankin juuri kuumuuden vuoksi. Yleensä se onkin aikamoinen menijä joten ihan mukavaa vaihtelua.

Pikku Fetcha aina niin söpönä ♥

Herkuteltiin mustikoilla parissa välissä.






Pocahontasit ja tarkennusvammaava kamera. Ihan tosi mä otin monta kuvaa tosta ja tarkensin kohteesee (eli Leaan) mut silti...
Oli hiukan pusikkoinen polku.
Maaston loppupuolella alettiin molemmat olla väsyneitä ja hikisiä joten päätettiin kiertää lammen kautta virkistäytymässä. Lea ainakin piristyi ja ei ainakaan tuntunut pitkä lenkki kotona jaloissa kun saivat vähän kylmäystä. :D



Olipa kiva kirjoittaa pitkästä aikaa ratsastuspostaus. Kuukauden blogiloma teki kyllä hyvää, ennen sitä kirjoittaminen tuntui vähän pakkopullalta, ajattelin tyyliin "kyllä tää nyt täytyy tehdä ni sitte se on tehty..", vaikkei oikeasti olisi huivttanut, mutta nyt kirjoitan taas mielelläni.

Oletteko te pitäneet blogista lomaa ja oliko siitä mitään apua?
Odottaako teistä kukaan syksyä ja viileämpiä kelejä?

4.8.2015

Niin paljon kerrottaa osa 2.

Tässä tulee nyt sitten se kuulumisten toinen osa!


25.7. oli Eclipsen & Caribian kenttäkisat. Jännitin näitä kisoja ihan hirveästi ja treenasin niitä varten ihan hulluna Crysin kanssa, jolla siis kisasin Bronze Trophy -luokan. Kisapaikallakin jännitin kamalasti.. Ja koska tulin siis yksin kisaamaan (tuntu oudolta, mulla on aina ollu Nea mukana kisaamas) niin aluks hengasin yksinäni ja odotin luokkien alkua, mutta sitten bongasin Kht Tuiskutuulen Vireen ja roikuin hänen seurassaan. Rohkaistuin kumminkin kisojen edetessä ja juttelin vähän kaikkien kanssa.


Kisasin siis Crysillä BT:n. Ensimmäisenä luokkana oli rataesteet 50-60 cm ja sain puhtaan radan. Menin ainakin mielestäni melko hitaasti ja keskityin hyviin teihin ja hyppyihin.
Seuraavana oli kouluosuus, VaB jota jännitin ihan kamalasti, sillä olen koko elämäni aikana ratsastanut vain yhden HeC:n kisoissa ja siitäkin on kaksi vuotta. Hyvin meni kumminkin ja yllätyin iloisesti kun paperissa oli paljon positiivista!
Maasto-osuus oli kaikista hauskin! Löytyi taloestettä, vesiestettä ja tynnyreitä sun muita. Rata oli helppo muistaa ja tein mielestäni melko nopean ajan. Vesieste oli ehdottomasti parhain, kengätkään eivät kamalasti ehtineet kastua kun hyppäsin vedestä pois niin nopeasti.

Enempää kuvia mulla ei ole, kun mitkään muut kuvat eivät onnistuneet.. Kiitti paljon kamera.
Yllätyin tosi paljon, kun sijoittuneet pyydettiin radalle ja yks niistä olin mä. Toinen sijahan sieltä sitten tuli, oon niin ylpeä Crysistä! Tamma sai paikan mun vakiokisahevosena, sillä se on menestynyt tosi hyvin kisoissa joissa se on ollut ja se on myös tosi viilipytty kisapaikalla.
Kisat olivat tosi panostetut ja mulla oli kaiken jännityksen keskellä tosi kivaa. Tosi hienoa, että kepparikisoihin panostetaan näin paljon! Kiitokseni kisoista järjestäjille ja kaikille jotka mun kanssa jutskaili! Ja oli muuten tosi mieltä kohottavaa kun sain joiltain kehuja näteistä askeleista ja hyvästä hyppytyylistä, kiitos!

Heihei Turku ja Suomi!
31.7.-1.8. Kävin pitkästä aikaa risteilyllä. Viimeeksi käydessäni olin kymmenen. Laiva lähti Turusta, pysähtyi yöllä Maarianhaminassa ja aamulla Tukholmassa, mutta vain jättääkseen joitain matkustajia pois, emme siis käyneet ikävä kyllä maissa. Oli kuitenkin hienoa nähdä vilaus näistä kaupungeista, en koskaan ole käynyt muualla kuin kerran Virossa. Kotimatkallakin pysähdyttiin Maarianhaminassa ja sen jälkeen takaisin Turkuun. Oli tosi kiva reissu, vaikka Siru ei ollutkaan mukana niinkuin aluksi oltiin suunniteltu, kun sairastui juuri ennen matkaa..



Vesi on jännä elementti

Aiemmassa postauksessa mainitsin Smokeyn lähtevän kiinnostuksen puutteen vuoksi. Tottahan tuo, mutta syynä oli myös se, että tein uuden hevosen jonka halusin pitää itselläni ja Smokey on ainoa josta pystyn luopumaan. Tämä uusi kanadalainen ratsuponiori on onnistunein kaikista koskaan tekemistäni hevosista, joten totta kai halusin sen pitää.


Kyseessä on FS Raphael "Raph" (sain TMNT:stä liikaa vaikutteita), Canadian Sports Pony. Toisinaan kuumuva ja omapäinen, mutta keskittyessään osaa paljon jos vaan osaa pyytää. Ja koska tää on ratsuponi ni tällehän kelpaa aika monen rotuiset vanhemmat, joten Crys on tämän emä (Crys on muuten nykyään hannover, en koskaan tainnut mainita) ja Kht Valkoharjan newforest Jolly isä. Raph itse on melko nuori, syntynyt 2011.



Hohtava Kyösti taas photobombbaa. Kuinkakohan monessa kuvassa se on taustalla? Liian monessa..
Koeratsastin Raphin perjantaina ennen laivalle lähtöä. Ihan ensiksi totesin, että sen kiinnitys on liian löysä jonka vuoksi se vähän lössähti ja heilui. Kiinnitin sen myöhemmin paremmin ja nyt se on tosi ryhdikkään oloinen.

Komistus
Raph oli hiukan jännittynyt aluksi, mutta rentoutui loppua kohden. Menin ensin käyntiä takapihan kentällä, mutta käpyjen takia (kenkiähän siis ei olisi voinut laittaa jalkaan) siirryin etupihalle käymään muita askellajeja läpi. Pojalla on tosi nätit liikkeet, osaa myös kokoamiset, väistöt, avot yms. kunhan keskittyy. Muutaman kerran lensi pari pikkupukkia kun ei ponilla hermot kestänyt sulkutaivutusta kootussa ravissa. Laukassa myös innostui hiukan perää heittämään, mutta ei kovin korkealle vedä. 


tässä ollaan kaiketi laskeutumassa pukilta.
Eilisessä maastossa se meni kunnolla ja rauhassa, parissa kohtaa vähän jännitti. Laukoissa uskalsin antaa sen mennä kovempaakin ja antoi hyvin kiinni. Siru oli Demolla ponin henkisenä tukena.
Uskon Raphista kehkeytyvän menestyvä kisaponi, kuten äitinsä. Ensimmäiset kisat sillä onkin jo ensi viikolla, kun on Niittyjoen syyskisat. Kisaan sillä tosin väärällä nimellä, koska olen jo kertaallen hevosia vaihdellut, etten voi enää uusiksi, joten Raph kuulutetaan radalle FS Smokescreeninä. :D Mua saa sitten Niittyjoessa tulla moikkaamaan jos joku on tulossa. Hengaan lähinnä Sirun ja muutaman munakoisolaisen  (eli JV & VH leiriläisten) kanssa (eli Tyty, Verba ja Pinsku). Mun kyyti on tosin kiinni Sirun isästä, joten jos hän ei pääse viemään niin en oo yhtään varma pääsenkö tulemaan. Mietin kuitenkin että pyörällä tuleminen ois yks vaihtoehto, sillä Lahti ei oo kovin kaukana ja oon ennenkin semmosia matkoja pyöräillyt.. :D

Minä ja Däni 2013 talvella.
Iskä pelasti muutamia viikkoja sitten vanhalta koneelta vanhoja kuvia tikulle ja kävin pöllimässä sieltä kepparikuvia mun koneelle. Suurin osa oli vuodelta 2012-13, ajalta jolloin mulla ei vieä ollut omaa konetta, joten sieltä löytyi paljon julkaisemattomia kuvia. Miten olis, haluisitteko kunnon throback-postauksen vanhoista kuvista? Aion kyllä tehdä joskus tulevaisuudessa kunnon muistelmapostauksen ihan alkuajoista suunnilleen nykypäivään, mutta ois kiva heittää vähän vanhoja kuvia tähän väliin.

3.8.2015

Niin paljon kerrottavaa osa 1.


Hei vaan tälleen pitkästä aikaa! Tajusin tässä pari päivää sitten, että mun koneen kirjanmerkit toimii jotenkuten ja kiitän vuolaasti itseäni siitä, että laitoin silloin aikoinani Bloggerin siihen! Nyt voin ainakin toistaiseksi jatkaa bloggaamista, ellei kirjanmerkitkin lakkaa toimimasta.
Oon ollut siis kuukauden kertomatta kuulumisia, ja niitä on niin paljon että mun on pakko kirjoittaa niistä kahdessa osassa, muuten tästä tulisi jättipostaus.

Tää on kyllä tarkka ja terävä kuva, mutta ei näköjään Bloggerin mielestä..


Tässä minä ja Maija, joka on mun uusi lempihevonen Sailalta.


Heinäkuun 12.-16. päivä olin taas jälleen leirillä Sailan tallilla. Tää kun ei oo heppablogi ni en ala kovin pitkää kertomusta raapustamaan, mutta oli aivan mahtava leiri! Ihastuin kahteen uuteen hevostuttavuuteen, trakehnerruuna Eetuun ja suokkitamma Maijaan, jonka kanssa oltiin toisia leirikisoissa. Tutustuin siellä myös muihinkin keppariharrastajiin. Oon ollut Sailalla monella leirillä, mutta tää oli kaikista parhain!


Koko heinäkuun oon ollut tosi aktiivinen keppareiden parissa, minkä vuoksi onkin harmi ettei netti ole toiminut. Instagramia (kht_fourways) olen kuitenkin päivitellyt senkin edestä.
Pari päivää leirin jälkeen sain valmiiksi uuden hevosen, pystyharjaisen tilasto-orin, FS Smokescreenin eli Smokeyn. Kuvaa mulla ei siitä ikävä kyllä nyt tässä koneella ole ja se nököttää tossa pöydällä ilman keppiä. Jaa miksi? Koska se ei loppujen lopuksi ollutkaan niin kiva hevonen, en osannut kehittää sille kivaa luonnetta jonka vuoksi se jäi luonteettomaksi peruspolleksi, jotka eivät mulla nappaa. Näinollen se menee tämän viikon aikana Instagramiin myyntiin muutaman muun hevosen kanssa.


Smokeyn lisäksi melkein kaikki muut myytävät ovat tiedottomia, myyntiä varten valmistettuja polleja, paitsi yksi, joka ikävä kyllä on tallin pitkäaikainen asukki, Blue. Olen miettinyt ja harkinnut tätä päätöstä jonkin aikaa ja tullut siihen tulokseen, että ruuna ansaitsee aktiivisemman kodin. Se ei ole nyt kesällä saanut melkein ollenkaan liikuntaa, koska se ei vaan enää nappaa mulla. Hiukan haikein mielin sen myyn, mutta valitsen kodin sille todella tarkkaan, kelle tahansa en sitä myy.

Seuraavan osan yritän saada kirjoitettua tässä lähipäivinä.
Kiva päästä taas kirjoittamaan!