Varautukaa laaduttomiin screenshotteihin ja puhelinkuviin
Ai että miten ihana maastoreissu takana! Päästiin tänään Lean kanssa vaeltamaan ihaniin maastoihin ja maisemiin, kun Niittyjoen Tyti järkkäsi pienen syysvaelluksen Lahdessa. Vaeltajia oli yhteensä seitsemän plus uskollinen johtajamme Fabio-koira, eli mukavasti pienellä porukalla talsittiin menemään.
Lea sai uuden ystävän, @kht_watin Bablon!
Otin pienen riskin kun valitsin kaikista tallin hevosistani juuri Lean, kuumuvan ja säikyn, ei niin maastovarman tamman ratsukseni. Selvittiin kuitenkin ilman kummempaa katastrofia, mitä nyt laukassa vähän innostui, kyttäili paljon ja moottoritie sekä sen alitse alikulkutunneleista kulkeminen pelotti paljon. Onneksi oli Tiivin pikkuinen Bablo henkisenä tukena ja turvana!
Fabiolle olisi ainakin sipsit kelvanneet!
Reitti kulki siis lähinnä hyväpohjaisia hiekkateitä pitkin (ja niistä pelottavista alikulkutunneileista). Suunnilleen matkan puolivälissä pysähdyttiin laavulle evästämään ja hyppimään maastoesteitä. Mulle oli äiti tehnyt pullaa ja pasteijaa evääksi, nam!
Mun ja Tiivin upea aikaansaannos
Vitsit kun oli kivaa hypätä pitkästä aikaa maastoesteitä. Täällä kotona kun on vähän hankala rakentaa niitä minnekkään. Pitää kyllä kuitenkin joskus suunnata metsään ja kokeilla rakennella, toi oli meinaan tosi kivaa. Leakin osoittautui tosi hyväksi maastoesteillä, ehkä siitäkin vielä kenttähevonen tulee, kunhan saadaan koulupuolta hiottua.
Paluumatkalla poikettiin kulkemaan polkuja pitkin, joilta löytyi lisää maastoesteitä. Jotkut tosin olivat niin hirvittävän isoja tai leveitä ettei niitä siinä poluilla uskaltanut hypätä. Takaisin tultua jotkut (kuten minä) jaksoivat vielä ratsastelella vähän aikaa kentällä, mutta kaikkien kyydit saapuivat melko äkkiä, joten se jäi aika vähäiseksi.
Oli kyllä tosi kivaa tää vaeltaminen, kun maastot oli niin monipuolisia ja porukka hilpeää ja reipasta! Ehdottomasti joskus uusiksi.
Sumentamistyökalu ei halunnut olla yhteistyössä, siksi jouduin tuhrimaan naamat.
Moikka! Sain kuin sainkin hevosten varusteet kuvattua, joten pääsette vähän kartoille mitä varusteita kelläkin on. Sitä ennen haluan kuitenkin esitellä jonkun.
Talli sai eilen uuden tammavahvistuksen, ratsuponitamma Rinin, virallisemmin hän on FS Riverrun. Tänään vähän testailin sitä, tosi kivan oloinen ratsastaa, säpäkkä ja miellyttämishaluinen, ne ovatkin juuri niitä ominaisuuksia joita tallini hevosilta kaipaan. Tamma on myös simppelin kokoinen, mutta hiukan ehkä etupainoinen. Hyppääminen on vähän hakusessa, mutta koulussa oikein taitava. Ensi vuoden kisakaudella sitten kokeillaan jos tästä olis kisaratsuksi!
Kuten kuvista näkee, Rinin toinen silmä on hera, muttei ihan normaali sillä samassa silmässä on kaihia, tamma on siis lähes puolisokea. Tämä tietysti vaikuttaa hiukan ratsastettavuuteen ja muutenkin käsittelyyn, Rinin täytyy pystyä luottamaan kunnolla jotta se uskaltaa tehdä tiettyjä asioita, kuten hypätä.
Jos tää jonkun mielestä muistuttaa paljon Raphia, niin en ihmettele sillä Rini on tehty samalla kaavalla ja Raph on myös tämän isä.
Tänään kyllä tosi haastava kuvata hassun valon vuoksi.
Nyt sen varustepostauksen kimppuun.
Raphilla on suitsina turparemmittömät, mutta käytän sillä irrallisia turparemmejä (oon liian laiska ompelemaan turpikselle hihnaa). Kuolaimina kolmipalat. Lisäksi käytän orilla usein rintaremmiä, jossa on irrotettava martingaaliosa (ei kuvassa). Oon ollut laiska enkä oo saanut aikaiseksi tehdä Raphille omia ohjia, joten se lainaa muilta niitä.
Loimi on tuollainen nurmenvihreä valkoisella kuvioinnilla, vihreäpehmusteinen riimu ja -naru ovat Bluen entisiä, kuten nimilapusta huomaa.
Aatu omistaa kolmet eri suitset. Mustia enkkuja käytän lähinnä maastoiluun, sillä niissä on vahvempi kuolain eli kimblewickit. Ruskeat, mustia koristeellisemmat ja muutenkin hienommat enkut, ovat sitten muussa käytössä ja niissä on suora kuolain. Lisäksi ratsastan Aatua toisinaan kuvassa näkyvillä piuhoilla. Ja koska Aatu on tuollainen varmajalkainen puskapolle, piti sille tehdä länkkäsuitset köpöttelymaastoilua ja western-juttuja varten.
Aatun riimu meni mukavasti rikki jokin aika sitten, mutta se on siis niskasta ja turvan päältä avattava ruskea nahkariimu. Loimi on vanhasta ja kuluneesta viltistä.
Tedillä taitaa olla kaikista hevosista eniten varusteita. Ruskeat kuolaimettomat sillä on ollut jo vuosia ja ovat palvelleet hyvin, lukuunottamatta sitä että poskiremmi menee usein tyhmästi silmän päälle. Mustat LG-bridleillä varustetut suitset ovat sitten vähän uudempaa tuotantoa ja ne on mielestäni täydelliset Tedille. Ponilla on myös korvahuput joita käytän sillä nykyään lähes aina.
Punotun nahkariimun ostin @ecpcrbeventingistä ja se on kuin Tedin päähän tehty! Sillä on myös toinen riimu ja kärpäshuppu. Ensi kesäksi on suunnitteilla tehdä ponille kokonainen ötökkäpuku. Pinkki fleeceloimi on myös ollut Tedillä jo iät ja ajat, nyt syksyllä olen sitä tosin vähän tuunaillut.
Tedin toppaloimi on vähän jännä juttu, sillä Tedi, tallin pörrökarvainen shetlanninponi sirojen ja lyhytkarvaisten urheiluhevosten seassa, joka ei välttämättä tarvitsisi toppaloimea, on ainoa hevosistani joka sellaisen omistaa. :D se on vaan liian pieni muille.
Leon entiset ruskeat enkut ovat sanoneet itsensä irti (saatoin ehkä mahdollisesti ottaa niistä remmejä Rinin suitsiin, mutta mitään en myönnä), joten nyt sillä on enää High Jumpit, joissa suora kuolain.
Riimuakaan orilla ei toistaiseksi ole, sillä se jäi pieneksi uuden täytön jälkeen. Oranssi loimi ruskealla koristelulla ja keltainen riimunnaru kuitenkin löytyvät.
Lean kohdalla piti vähäsen kattoa että mitä sen varusteista sillä käytetään.. :D Mutta suitsina sillä on turparemmittömät fimopäällysteisillä nivelillä. Sillä on myös irrotettavat turpa- ja lisäturparemmit, mutta lisäturpista harvemmin käytän. Lisäksi Lealla on myös rintaremmi, johon joskus lainailen Raphin martingaaliosaa, kun en ole saanut aikaiseksi tehdä Lealle omaa.
Riimun ja -narun olen voittanut KhtEclipsen Esssin arvonnasta joskus. Loimi on koristeeton kankaanpala, pitäisi sitäkin tuunailla.
Crys omistaa kolmet suitset, mutta kanget olivat sisällä (ovat vieläkin) vailla parantelua, sillä Crysin uuden täytön myötä ne eivät enää istuneet kunnolla. Mutta ylimmässä kuvassa on tamman ihan uudet, pari kertaa käytetyt High Jumpit fullcheek-kuolaimella. Meksikolaiset nivelillä+tutit ovatkin sitten olleet Crysillä siitä lähtien kun sain sen, riimunkin tein samoihin aikoihin muistaakseni. Loimi on tehty tosi ihanasta ja pehmeästä fleecestä.
Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä.. tai oikeastaan vähäisimpänä sillä Rini omistaa vasta vain yhdet suitset, ei muuta. Pitäisi ensin päästä hommaamaan jostain vaaleanviolettia, koska se voisi näyttää kivalta neidin päällä, mutta ei tuo vaaleansininenkään paha ole. Rinillä on siis tavalliset enkut yksinivelisellä pessoakuolaimella ja deltaohjilla.
Lisäksi hevosilla on tietysti yhteistä tavaraa. Laatikosta löytyy kuolaimia, pinteleitä ja pintelipatjoja, suitsia, sieniä, jne.
Löytyikö jotain suosikkivarustetta?
Ihan pakko laittaa tähän vielä tänään julkaisemani äänivideokin, nauttikaa tai kärsikää, miten vaan. :D
Moikka! MyDaytä on toivottu jonkin verran ja viime lauantaina, syysloman ekana päivänä toteutin sen. Jos teillä on vielä joitain toivepostauksia, antaa kuulua kommenteissa! Yritän nyt loman aikana saada varustepostauksen kuvattua, mutta en lupaa mitään sillä on yhtä tuskaa ottaa kuvia kaikkien hevosten kaikista varusteista.. Yritän kuitenkin!
Ajattelin tässä samassa infota tänne bloginkin puolelle hiukan tulevista kisoista ja tapahtumista. Tänä vuonna mun kisakausi on ollut tosi hiljainen - vai yhdet kisat on tullut kierrettyä. Onneksi se ei kuitenkaan näihin yksiin jää, sillä 1.11. on Kht Ir-Anin eli viime kuun leirillä olleen Pörrön syyskisat ja 15.11. on @kht_aamunkoiton kisat. Nuo Pörrön kisathan on jo ensi viikolla, kääks! Sinne mukaan lähtee vakkarikilpurini Crys ja Raph, Aamunkoiton kisoihin otan Raphin ja Leon (mitähän siitäkin tulee, kaksi kokematonta oripoikaa kilpakentillä..), ellei muutoksia ehdi tapahdua.
Mistähän muutoksista mahdan nyt puhua? Mulla on viimeaikoina ollut tarve saada uutta verta talliin ja luonnollisestihan se tarkoittaa, että jonkun nykyisistä on lähdettävä koska muuten ei ole tilaa. Crys, Raph, Tedi tai Lea eivät tule kysymykseenkään, mutta sitten on Aatu ja Leo. Leon nimen kuuleminen saattaa aiheuttaa joillekin teistä vanhemmista lukijoista "apua" -henkäyksen, mutta ei huolta.
En ikinä pystyisi myymään Leoa pois. Juttu on vaan niin, että poni alkaa olemaan jo huonossa kunnossa. Sen jo valmiiksi huonot ompeleet ovat ajan saatossa venyneet ja ja haurastuneet, korjausyrityksistä huolimatta. Tietysti voisin ommella koko ponin uudelleen kasaan, mutta en halua. Vaikka Leo onkin tärkeä, en ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut siitä eikä se edes vastaa enää ulkonäöllisesti ihanteitani. Haluan uusia, tasokkaampia ratsuja talliini ja se tarkoittaa että vanhempien ja osaamattomampien on väistyttävä alta, mikä tarkoittaa Leon kaapittamista. Mulla on nyt kaksi hevosta suunnitteilla, joka tarkoittaa myös sitä että Aatukin saattaa lähteä. Yritän aluksi myydä sitä mutta mitä todennäköisimmin se ei tule kaupaksi menemään, joten senkin kohtalona taitaa olla kaappi. Mutta mikään ei ole vielä varmaa, katsotaan nyt ovatko nämä uudet hevoset mieluisiani.
Äiti ja poika
Loppuvuoden tapahtumat eivät myöskään pelkiksi kisoiksi jää, sillä ensi lauantaina on luvassa Keppihevostalli Niittyjoen vaellus, josta olen tosi innoissani! Ja kht Aamunkoiton kisoja edeltävänä päivänä @kht_cramelle eli Pinja saattaapi tulla meille yöksi sillä hänkin on noihin kisoihin tulossa. Se tietysti tarkoittaa ratsastusseuraa ja kaikkea kivaa, en malta odottaa!
Paljon on siis luvassa enemmän ja vähemmän mielenkiintoisia postauksia, pysykää hereillä! :)
Onko teillä vielä loppuvuodeksi kisoja tai muita tapahtumia suunnitelmissa?
Se tunne kun postauksen aloittaminen viivästyy ja viivästyy..
Moikka! Viime sunnuntaina taas ratsasteltiin Elkan kanssa. Ensin minä hyppäsin pientä tehtävää Raphilla ja sen jälkeen pidin Elkalle tunnin.
Raph oli kovin innostunut hyppäämisestä, energiaa piisasi. Kuitenkin ori oli tosi kiva ratsastaa, vaikkakin välillä se tuntui ihan aikapommilta.
Hypyt meni hyvin, muutama kieltoa lukuunottamatta. Raph kun on sellaista sorttia, että jos askeleet ei sovi se ei edes yritä hypätä. Laukanvaihdot, jotka eivät ole Raphin vahvuus, sujuivat hienosti ja kevyesti, mihin olin tosi tyytyväinen! Kyllä tästä vielä kunnon kisatykki tehdään. ;)
Kisoista muuten puheenollen, mainitsen nopsaan tässä välissä, että 15.11. pääsee Raph ekoihin kisoihinsa, @kht_aamuauringon kisoihin Lahteen. Mukaan lähtee myös Leo, joka ei sekään ole kuin kerran kisannut.
Hassu kuvakulma, mut tää on mun lemppari!
Jotkut kuvista on tosi rakeisia, kun yritin parannella tarkkuutta.
Elka ratsasti taas Leolla, sillä poni on hänen vakkarinsa. Leo on loistava opetusratsu ja se itsekin saa oppia perusasioita uudelleen, mikä on ihan hyvä kun tarvisi viedä sitä vähän eteenpäinkin.
Aluksi harjoiteltiin taas oikeaa ohjasotetta ja rauhallisia, hallittuja liikkeitä. Elkalla on ongelmana kaahottaminen, etukeno ja kärsimättömyys, niihin siis pitää nyt keskittyä vastaisuudessa. Kun ravi ja laukka olivat mielestäni tarpeeksi rauhalliset, siirryttiin hyppäämään matalaa esterataa. Mielestäni tosin ei ehkä olisi vielä kannattanut siirtyä hyppäämään, kun ei perusasiat ole vielä kunnolla hallussa, mutta Elkan niin toivoessa annoin hypätä. Ensi kerralla keskitytään taas kunnolla perusasioihin ja kitketään ongelmia pois.
Kuvattiin myös videokooste, tällä kertaa normaalia pidempi kun oli enemmän kuvattavaa.
Onko teilläkin sisaruksia, jotka tykkäävät kepparoida kanssanne?
Moikka! Leirin jälkeen en ole voinut etureiden revähtämisen takia kunnolla ratsastella, mutta onneksi onkin syksy sillä syksyiset köpöttelymaastot ovat mitä parhaimpia! Nyt on jalka kuitenkin taas siinä kunnossa, että voin pikkuhiljaa palailla treenaamisen pariin.
Nyt tänään, lauantaina kävin taas siskoni Elkan (nettinimi) kanssa sänkkärillä Leon ja Lean kanssa. Oltiin ihan kuvausmielellä liikenteessä, mutta tuli siinä ihan tarpeeksi laukkailtua. Elkalla on vielä toi mun kameralla kuvaaminen vähän haussa, joten jotkut kuvat ovat vähän mitä on, mutta ihan kelpaavia nekin ovat.
Leo jo ihan roskainen :((
Elka ei oikein vielä handlaa ohjista pitämistä, joten otin suitset pyynnöstä kokonaan pois, sillä onhan Leo koulutettu toimimaan ilmankin.
Yritin pelastaa tän kuvan, onnistumatta. Tää ois ollut niin kiva tarkkana!
Mitäs tässä muuta sitten. Huomenna ajattelin pitää Elkalle tunnin, opetan hänelle vähän keppariharrastuksen saloja. Ensi viikolla vielä kouluun, sitten alkaa syysloma! Silloin voisin yrittää panostaa tän blogin suhteen, onko toiveita? MyDayn yritän ainakin kuvata.