Tarkoitus oli tänään iltapäivällä mennä hyppäämään Tedillä, mutta sitten kohtasin raivostuttavan näyn kun olin menossa talliin. Tarhojen lähes kaikki tolpat oli kaadettu. Suutuin heti kun näin ne, koska tiesin kyllä ketkä sellasen teon takana olivat, naapurin pojat meinaan. Olin eilen Krissen ja yhden hänen kaverinsa kanssa lenkittämässä sen kaverin koiraa ja nähtiin kuinka nämä kaksi juoksivat meidän pihalla. Ei kiinnitetty siihen huomiota, koska tiedettiin että ne "vakoilee" meitä. Pojat on siis pääepäiltyjä ja aika varmoja syyllisiäkin. Oli lähellä etten mennyt valittamaan pojille päin näköä, mutta päätin antaa olla ja aloin korjaamaan aitauksia. Tolppia oli vaikea saada pystyyn, kun ne olivat siellä lankojen seassa, jotka olivat menneet ihan solmuun. Lopulta sain kaikki pystyyn ja langat selvitettyä, kun kävikin ilmi, että tarhat jakavista langoista keskimmäinen oli katki/katkaistu. Uskon kyllä että katkennut, koska ei se näyttänyt leikatulta.
Seuraavaksi olikin toisen operaation aika. Pystytin kentälle viisi estettä; kolme jumppasarjaa varten ja kaksi pystyä. "Operaatio" olikin niiden pysyminen pystyssä, koska tuuli aika kovaa. Lopulta kyllästyin niiden pystyttelyyn ja roudasin etupihalta kiviä, vaikka niiden olisi pitänyt olla tallin vieressä, mutta ei olla Krissen kanssa jaksettu kantaa niitä takaisin sorakentältä, kun ollaan nyt siellä paljon hypitty.
Tedi oli energisellä ja vähän säikylläkin tuulella, koska no, tuuli ja jotkut ampuivat jossain lähellä muutaman raketin (valosalla, öh?) ja taisi lähteä raketti väärään suuntaan kun kuului aika isokin pamahdus ja kova "PERK**E!!!" -huuto. :D Tedi sekosi siitä täysin ja jouduin aika pitkään rauhoittelemaan, mutta rauhoittumisen jälkeenkin poni oli ihan pingottunut ja hermostunut. Sen takia pidin sen koko ajan tehtävässä, tein pääty-ympyröitä ja voltteja, jolloin Tedi rentoutui. Hyppäämäänkin lopula päästiin, hienosti ylitettiin 60 cm vasemmassa laukassa, joka on minun huonompi laukka.
Aika kivasti on noi puomit aseteltu. |
Eikös mulla olekin kaunis punainen silmä? Salamavalo.. |
Päätin vielä lähteä Lealla maastoilemaan lyhyelle lenkille. Laitoin tammalle varmuuden vuoksi korvahuput, ettei raketit niin kovilta kuulostaisi. Otin myös raipan. Lenkillä kesti varmaan puoli tuntia enemmän, kun kuvasin/videoin naapurien raketteja.
Näin päättyi minun tämän vuoden viimeinen päivä. Pakko sanoa, ettei tule vuotta 2013 kuin vähän ikävä, toisin kuin vuotta 2012 jolloin tapahtui vaikka mitä ihanaa ja ennenkokematonta! :)
Kiitos ihanille lukijoilleni tästä vuodesta, kun olette jaksaneet lukea ja kommentoida blogia! Ensi vuoteen!