Girl, you're my Angel

AP Blitzangel

Crystal, Crys, Enkeli. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Crystal. Herkän ja mukavan luonteen omaava säpäkkä kenttäratsu, joka on aina valmiina miellyttämään. Maastossa vähän säikky, kouluradalla elementissään. Vaan miksi mä tätä postausta Crysistä kirjoitan?
Crys on mulle tärkeä, todella tärkeä. Luopuisin jopa Tedistä mielummin kuin tästä tammasta. Mieleni nyt vaan tekee kirjoittaa vähän Crysistä ja kaikesta mitä sen kanssa ollaan tehty ja koettu.

Viimeisen puolen vuoden aikana Crys on noussut suosikkihevosteni kärkipaikalle. Se oli heräteostos, kun välttämättä halusin tilata Joeyltä hevosen. En silloin kamalasti miettinyt millaisen hevosen haluan, mutta lopputuloksen nähtyäni olin myyty.

Ensimmäisiä ratsastuksia Crysillä. Tamma on mennyt huimasti eteenpäin näistä, tuolloin oli itsellänikin liikkeet vielä vähän hakusessa.

Crys saapui mulle 7.3.2014 mutta tuntuu kuin se olisi ollut mulla aina! Niin paljon kaikkea olen sen kanssa tehnyt ja kokenut, puolitoistavuotta tuntuu hirveän lyhyeltä ajalta siihen nähden.

Tamma on aina ollut miellyttävä ratsastaa, koskaan ei ole tuntunut että 'ääh nyt ei vaan onnistu'. Sen kaulan muoto tuo hirveästi lisää pyöreyttä ratsastukseen ja se on helppo täyttää tasapainoiseksi. Muutama onkin kehunut kuinka kiva se on ratsastaa ja itsekin ratsastan Crysillä kaikkein mieluiten. En mä tiedä mikä siinä on, mutta tämän hevosen kanssa pääsen yli esteestä kuin esteestä ja kaikki koululiikkeet näyttää siedettäviltä ja tuntuu hyviltä. Harvan muun hevosen kanssa on sama juttu.

Heti alussa näytti olevan selvää, että Crysistä tulee kenttäratsu. Onpas pelottavan näköinen pohja.

Kouluratsastus on ehdottomasti Crysin juttu, sitä se rakastaa! Mitkään liikkeet eivät tunnu tuottavan sille ongelmia ja se liikkuu kuin unelma. Tyytyväisenä se maiskuttaa kuolainta, hakee nätisti peräänantoon ja on aina hereillä, välikäynneilläkin. Esteistäkin tamma pitää, muttei suhtaudu niihin samanlaisella intohimolla kuin kouluun. Varma hyppääjä Crys kuitenkin on, maastoesteetkin sujuu.

Crys on käynyt vain kolmissa kisoissa, mutta se silti pitää ykköskisahevoseni paikkaa, eikä suotta! Enemmän ensimmäisiä sijoja kuin muilla hevosillani, sen rauhallinen ja määrätietoinen käytös kisapaikalla ja jo mainittu mukava ratsastettavuus. Crys tietää mitä tekee ja antaa omia virheitäni anteeksi. Mitä muuta voi kisahevoselta toivoa?

Niittyjoki 2014 (c) Tuuva

@ECPCRBeventing (c) Maikken, Kht Ra.Ra

Kht Ir-Anin kisat 

Kilpailemisen ja treenaamisen lisäksi Crysistä on myös puskapolleksi. Vaikka se maastossa säpsyileekin tuon tuosta, on se silti oiva maastoilukaveri! Tähän tammaan uskallan luottaa satakymmenen prosenttisesti, joten kiitolaukat pellolla, koluamiset kallionharjalla tai säikähdyksestä seuranneet sivuloikat ja temppuamiset eivät aiheuta "entä jos.." -ajatuksia. Ilman varusteitakin olen tammallani touhuillut. Ehkä mukavimmat maastoreissut Crysin kanssa ovat olleet ne, kun kuvailimme Sirun kanssa kalliolla ja juoksimme metsässä joitain poikia karkuun (:D) sekä Jevtselin ja Valkoharjan leirillä tekemämme yömaasto!

Niin, ollaanhan me leireiltykin! JV&VH-leiri oikeastaan antoi sen lähtölaukauksen Crysin ykköseksi nousuun, sillä leirin aikana aloin tykätä tammasta enemmän ja opin tuntemaan sitä paremmin. Tamma pääsi tekemään kaikenlaisia kivoja tehtäviä tunneilla muiden hevosten kanssa, mikä oli sille suuri piristys kun aiemmin oltiin vaan kotona yksinään treenailtu.

Yksinkertaisesti - Crys on ykkönen. Elämäni keppihevonen, niinkin voisi sanoa.

Vihdoin sain myös Crysistä videon valmiiksi, joten mikäs sen otollisempi hetki julkaista se kuin samaan aikaan tämän postauksen kanssa! Siitä ei ehkä huomaa, mutta olen tehnyt sitä viime kesän alusta saakka. Hitaasti keräilin materiaaleja ja yritin tehdä videon huolella ja harkiten. Siitä ei ehkä välity se, mitä tunnen Crysiä kohtaan mutta tulipahan ainakin tehtyä arvokkaimmasta hevosestani arvoisensa video.