#koisoleiri2k16 6.-8.6.

Sisältääpäs otsikko paljon numeroita. Mutta niin, leiripostauksen aika! Ensin ajattelin, että tulen julkaisemaan vaan kivoja kuvia ja leirivideon, mutta tyhjän kirjoituspohjan avattuani sain yllättäen puhtia ihan kunnon postauksen kirjoittamiseen.
On muuten hurjaa tajuta että meidän tiimin - tai emmehän me silloin vielä olleet tiimi - ensimmäisestä leiristä on jo yli vuosi. Niin se aika vaan menee ja viikko sitten leireilimme jälleen samaisessa pikku mökissä @kht_jevtselin takapihalla.

Ylläolevat kuvat kiteyttävät todella hyvin koko leirin. Ei me mitään järkevää tehty, lähinnä loikittiin esteitä ja tanssittiin randomisti randomeihin biiseihin. Vikana yönä pirteimmät, joihin minä en kuulunut, valvoivat auringonlaskusta sen nousuun. Käytiin me kerran maastossakin ja pelattiin heppafutista jumppapallolla.

Tapahtui mitä tahansa, Crys on aina söpönä! 

Maanantai-iltana sai upeita kuvia

Sain juuri kuvailtua koko leiriä muutamalla rivillä ja totesin että se saa riittää. En mä oikein osaa tarkemmin kertoa mitä me tehtiin, kun emme varsinaisesti tehneet mitään. Ehkä tästä sitten tulee kuvapostaus, mutta sen osaan kertoa, että meillä oli hyvä ja rento fiilis jonka toivon kuvista ja videolta välittyvän.

On se leireily vaan niin mukavaa, joten onneksi se ei päättynyt tähän! Meinaan joskus heinä-elokuun vaihteessa tiimimme suuntaa kohti Pörrön (@khtiran) upeaa mökkiä leireilymielessä. Pidetään sormet ja varpaat ristissä että säät suosii, sillä mikä olisikaan mahtavampi kesäloman päätös kuin kolme aurinkoista päivää mökillä hyvässä seurassa. Toivottavasti saadaan silloin keppareiden suhteen enemmän jotain järkevää aikaa kuin tällä leirillä. :D

Kiitos toverit mukavasta leiristä!

Kulta-aikaa

Moikka! Oon viimeaikoina miettinyt sellaista asiaa, kuin oman keppariharrastukseni kulta-aika, ja se herätti kirjoitteluintoa.

Lea 2014

Jos multa ois jopa ihan pari viikkoa sitten kysytty, milloin oli mun harrastuksen niinsanottu "kulta-aika", olisin vastannut että vuosien 12-14 aikana. Miksi?
Silloin olin todella aktiivinen ratsastamaan ja touhuamaan keppareiden kanssa muutakin, kisasin jonkun verran ja kirjoitin blogiin parhaimmillaan kolmesti viikossa. Harrastuskavereina mulla oli Siru ja Neea, molemmat nyt lopettaneita. Nuo vuodet olivat keppareiden osalta tosi hauskoja, tehtiin vaikka mitä kivaa yhdessä.

2013

Olin pitkään ajatellut, että nämä kulta-ajat on sitä kun ollaan tosi aktiivisia. Mutta olenko mä nykyään epäaktiivisempi kuin ennen? Siltä musta on tuntunut, mutta kun asiaa ajattelin, tajusin että mähän olen ihan älyttömän aktiivinen tänäkin päivänä. Ratsastan kyllä vähemmän kuin ennen, mutta eihän tämä harrastus ole pelkkää keppi jalkojen välissä huitelua, vaikka se onkin olennainen osa. Joskus on pidempiä (viikko, pari) aikavälejä jolloin en ratsasta, mutta kyllä mä viimeisen vuoden aikana olen ratsastanut sen kerta pari viikkoon, viimeaikoina jopa lähes päivittäin. Ja laatu korvaa määrän, oon nykyään paljon tavoitteellisempi kuin ennen.
Ja niin, tää harrastus koostuu niin monesta muustakin asiasta kuin ratsastamisesta. Olen joka päivä harrastukseni parissa, vaikken edes koskisi keppariin. Some on aika suuri osa harrastustani; päivitän ja selaan keppihevos-Instaani, käyn tarkistamassa blogin kommenttien varalta, editoin ja juttelen oikeastaan kokoajan tämän harrastuksen kautta saamieni kavereiden kanssa.

Niin, kaverit. Viime vuoden keväällä palasin pitkältä tauolta ja tutustuin nykyisiin parhaisiin kavereihini. Heidän kauttaan tutustuin moniin muihin harrastajiin ja tavallaan pääsin takaisin jaloilleni tän harrastuksen suhteen. Oon siitä ihan älyttömän kiitollinen ja todella iloinen että mulla on kavereita ja tuttavia joiden kanssa olen päässyt tekemään vaikka mitä kivaa, ja tehdään jatkossakin! Oon ollut elämäni ekoilla kepparileireillä, kisannut hyvässä seurassa, vallannut Helsinkiä ja osallistunut vaelluksille ja tunneille. Tälläiselle pikkukaupugin tytölle on myös ollut tosi jännää päästä näkemään maailmaa, kun lähimmät harrastajakaverit on viereisessä kaupungissa, suurin osa paljon kauempana. Eikä se haittaa.

Viime kesän iloisia leiriläisiä. Näihin tunnelmiin palataan jo ensi viikolla!

Nyt olen tajunnut, että harrastuksessani on alkanut uusi kulta-aika. Viimeisen vuoden aikana olen tehnyt vaikka ja mitä, asioita joita sitten vanhana muistelen kiikkutuolissa. Tosiaankin, tulen ikuisesti muistamaan tämän ajan, sillä tällä hetkellä olen harrastukseni huipulla ja asiat vaan ovat paremmin kuin hyvin.

Hyvää kesää! Pitäkää ikimuistoinen kepparikesä ♥

21.5.2016 || AK&KK kisat Lahdessa

Moikka! Viime viikonloppuna olin taas kisaamassa, @kht_aamunkoitto ja @kht_kirsikankukka yhteiskisoissa Lahdessa. Kisasin vain Ramilla, sillä ei huvittanut lähteä kuskaamaan useampaa hevosta bussissa. Ja menin siis näihin kisoihin yksin, mistä en yleensä pidä yhtään, sillä oon vähän arka juttelemaan tuntemattomille ja sellaista, mutta nämä kisat eivät olleet ongelma kun tunsin toisen järjestäjistä ja monia kisaajia jo ennestään.

Laitetaan kisavideo normaalista poiketen heti alkuun, jotta pääsette hiukan fiiliksiin. Kisathan olivat todella onnistuneet, ehkä yhdet kivoimmista missä olen ikinä ollut! Jotkut pitävät enemmän isoista ja kovatasoisista kisoista, mutta mä viihdyn parhaiten juurikin tälläisissä pikkukisoissa missä on rento meininki ja vähän porukkaa. 

Kaikki kuvat on ottanut Taika/@kht_muikkuoja ellei toisin mainita!

Ensimmäinen luokka alkoi heti mun saavuttua paikalle, sillä tulin viimeisenä. Hyvin olin kuitenkin ehtinyt lämmitellä, kun kävelin ilmeisesti kiertotietä kisapaikalle.. heh.
Huomasi kyllä etten ollut hetkeen esteitä treenannut, sillä ensimmäisen luokan kolmas sija jäi esteluokkien ainoaksi sijoituksekseni. Ratavideota katsoessani huomasin ratojeni olevan aikamoista räpeltämistä, sillä en keskittynyt tyyliin tai laukkoihin juuri ollenkaan. Pohja oli niin hyvä että ajattelin yrittää ratsastaa aikaa. Tällä kertaa se ei sentään kostautunut, jos joku muistaa mitä Raphin kanssa tapahtui viime syksynä samalla kentällä. :D

Rami ja Soihdun hurja estetykki Pommi

Sijoituksia ei siis esteluokista muita tullut, mutta Rami teki hyvät ja puhtaat radat joten olen todella tyytyväinen. Hevonen oli selvästi innoissaan, sillä korkeuksien kasvaessa se steppaili paikallaan lähtömerkkiä odottaessa ja tuntui todella vauhdikkaalta. Verkassa se ei kyllä ollut yhtään samanlainen, sillä se teki enemmän kieltoja kuin hyviä hyppyjä. Ei yhtään normaalia Ramilta, onneksi sama ei toistunut radoilla!

© Bibi

Ratojen kuvaamisesta (ja äänitehosteista) saamme kiittää Kht Soihdun Iiristä, jota näin näissä kisoissa pitkästä aikaa kunnolla!

Koululuokka menikin osaltani sitten paremmin, sillä sijoituin toiseksi. Ennen suoritusta jännäsin hirveästi muistanko radan, sillä olin alkanut treenaamaan sitä niin myöhään eikä se halunnut jäädä mieleeni millään. Muistin kuin muistinkin radan ja olin siitä todella iloinen. Yhdessä kohtaa vain jäin nanosekunniksi miettimään mitä seuraavaksi pitikään tehdä, mutta videolta sitä ei taida huomata. Muuten olenkin tyytyväinen rataan ja tolla nurmikentällä oli niin hurjan hyvä ratsastaa.

Viimeisenä luokkana oli pisteratsastus, joka on tuon esteratakoosteen lopussa. Tarkoituksena oli siis hypätä määrätyssä ajassa niin monta estettä kuin ehti ja mitä korkeampi este oli, sitä enemmän pisteitä siitä sai. Pudotuksesta taas miinustui pisteitä. Esteet olivat 60-110 cm väliltä, itse jäin pyörimään n. 60-90 cm esteille, sillä en uskaltanut korkeampaa yrittää. Sijoitushan tästäkin luokasta tuli, toinen sija. En ole ennen tälläisessä kisannut, oli kyllä kivaa!

Kivat ja viihtyisät kisat takana, kiitos kaikille!

Olipa kerran vaellus

Olin viikonlopun Tutin luona ja nyt kirjoitan nopsasti tälläisen kuvapostauksen, sillä olen aivan älyttömän väsynyt. 

Oltiin jo jonkin aikaa suunniteltu Tutin kanssa, että mentäisiin joskus vaeltamaan hänen maastoihinsa, ja nyt kun olin tulossa hänen luokseen viikonlopuksi päästäkseni lauantaina auttamaan Nuskia (@kht_jevtsel) leirimökin siivoamisessa ensi kesää varten, tuli oiva tilaisuus vaellukselle. Ratsumme Sigge ja Porkkana ovat varmasti nyt jälkeenpäin kovin uupuneita, sillä talsimme yli 4 tunnin matkan, jotain 15 kilometriä. Reissu sisälsi ihania metsäpolkuja, puolen tunnin eksymisen, laavulla evästämistä ja paljon kuvailua. Oikein mukavaa, kyllä suomalaisessa metsässä sielu lepää. ♥

AP Order 66

Hehe Star Wars

Holsteinori Sigge, virallisemmin AP Order 66 asteli ylväästi talliin hieman yli viikko sitten kun sen SM-kisoista ostin. Tätä kaveria katselin sillä silmällä jo tekijänsä @vaellustalliaphe_official tilillä ja olin (olen yhä) iloinen että sain ostettua sen.

Koeratsastin orin viikko sitten ja kuvasin samalla koostetta, jonka nyt nopeasti editoin kun tuppasi jäädä lojumaan. 

Tosi mukava hevonen ratsastaa, ohjien lukkopäät vaan vähän häiritsi hölskymällä. :D Luonteeltaan Sigge on hiukan kuumempi kaveri ja takapää aika kevyen oloinen, innosta se kyllä tolla videolla pukitteli kun hypättiin. En ottanut koosteeseen mukaan, mutta käytiin myös joitain koululiikkeitä (piaffe, laukanvaihdot, etuosakäännös, yms.) läpi, Sigge oli hiukan kärsimätön, mikä voi tietysti johtua siitä että ennen tätä hypättiin, mutta selkeästi on koulupuoli orilla hallussa.

Maastossakin olen jo Sigellä käynyt, hiukan säpsyn oloinen ja kyttäili paljon, mutta muuten otti oikein lunkisti. Sigestä tulee vielä hyvä kisakumppani mulle, kunhan ensin tutustutaan!

Ostitteko te SM-kisoista uutta heppaa talliin?