27.9.2016

Hevosesittely 4/7: Aatu

Neljäntenä vuorossa vauhdikas suokkijunttura Aatu!


Nimi: Rajaportin Autsaideri "Aatu"
Rotu: suomenhevonen, ori
Syntynyt: 2005, 11-vuotias
Tekijä: Kajo, Kht Fourways
Aatun sivut

Aatu, supisuomalainen putte joka tykkää peltolaukoista ja esteistä. Jälkimmäisestä vähän liikaakin. Entisenä ravurina vauhtia löytyy eikä ainakaan vielä kummoisia osaa, mutta hitaasti hyvä tulee. On poju kuitenkin rauhoittunut siitä, millainen sähläri se oli tullessaan, onneksi.
Esteitä Aatu tosiaan rakastaa, sillä se kuumuu aivan älyttömästi ja on jatkuvasti menossa kovaa ja korkealta. Aatu kuuluu niihin hevosiin, joita ei vauhtiin päästyään niin vain hidastella, joten ratsastajalla on toisinaan aika huimat hetket siellä selässä. Maastoilustakin innostuu, mutta yksin mentäessä ei ole suurempia ongelmia. Porukassa taas Aatu kannattaa laittaa kulkemaan viimeisenä, sillä etenkin laukassa ori ei kestä jos joku tulee sen takana, tällöin se aika varmasti lähtee kisaamaan. Muutoin Aatu onkin mainio maastoratsu, varmajalkainen ja peloton. Vaikka keulimista ja pukittamista harrastaakin.

(c) Taija
Koulutustasoltaan Aatu siis on jokin vaativa puska Ö, ei siis osaa kuin perusaskellajit, joista laukka on vielä vähän huonoa. Siirtymiset myös tuottaa päänvaivaa, kun ori tuppaa menemään aina sellaista vauhtia että menee jo jalat sekaisin. Pikkuhiljaa kuitenkin edetään ja kyllä siitä vielä kelpo ratsu tulee. Kisakentille en varmaan Aatun kanssa aio, lähinnä haluan siitä kivan harrastehepan jonka kanssa voi treenailla vähän rennommin.
Aatun kanssa on myös ollut pitkään kunnon kuolainralli menossa, kun mikään ei tuntunut orille sopivalta vaihtoehdolta. Nyt ollaan siirrytty kokeilemaan kuolaimettomia, ja Aatu on heti paremman tuntuinen ratsastaa kun sillä on S-hackamoret!


Random fact: Olen meinannut vaihtaa Aatun harjan tummemmaksi ravuriharjaksi, mutta tulin toisiin aatoksiin (onneksi).

19.9.2016

Hevosesittely 3/7; Crys

Kolmantena vuorossa tallin lempeä luottoratsu!

(c) Tutti
Nimi: AP Blitzangel "Crystal, Crys"
Rotu: Hannover
Syntynyt: 2007, 9-vuotias
Tekijä: Joey, Vaellustalli Aphé
Crysin sivut

Silmäteräni Crys. Tämä tamma on kaikkea mitä kisaratsulta voi toivoa; erittäin miellyttämishaluinen ja työskentelyyn motivoitunut, aina valmiina hommiin. Kouluradoilla elementissään, esteistä nauttii. En ole koskaan ratsastanut näin tasapainoisella ja hyväntuntuisella hepalla. Myös maastoesteet menee, mutta muuten maastoillessa on hiukan säpsy ja uudet asiat vähän jännittää. Sillä on kuitenkin maastoiltu myös ilman varusteita. Voih, Crys on vaan niin ihana että sitä on hankala kuvailla!
Tuskin vaikeaa arvata miksi se on ykköskisaratsuni.

©Maikken
Vaikka Crys helpolta kuulostaakin, se ei ole mikään aloittelijoiden ratsu, sillä vaatii selkeät ja päättäväiset avut. Varovasti pyytämisestä ei ole mitään hyötyä, selkeät käskyt saavat tamman toimimaan. Parhaimmillaan tää kääntyy vaikka kolikon päällä, kunhan osaa painella oikeita nappuloita! Crys antaa ratsastajan virheitä paljon anteeksi, mutta jossain menee raja ja välillä tälläkin hevosella palaa pinna. Pukit ja muu kiukuttelu eivät kuitenkaan ole arkipäivää (eli osaan ratsastaa hehheh), pääosin Crys on todella lepsu tapaus. Kisapaikalla varsinkin se osaa ottaa oikein lunkisti.

Kouluratsastus on tosiaankin Crysin alaa. Tamma on pitkälle koulutettu ja sillä kisasinkin ensimmäisen (ja tähän mennessä ainoan) vaativan koululuokan. Se mielellään hioo asioita niin kauan että ne menevät nappiin ja toisin kuin varsansa Raph, se jaksaa kokoajan keskittyä. Ei se huono esteissäkään ole, vähän ehkä toisinaan kyttäilee ja esteille, joiden taakse ei näe (esim. lankut ja muurit), Crys tarvitsee paljon kannustusta. Kuitenkaan erikoisesteet eivät yleensä tuota ongelmaa ja viime kesänäkin tamma loiskautti maahan kaivetusta vesiesteestä läpi sellaista vauhtia että!

Random fact: Käytän Crysillä kuolaintutteja, koska sen kuolaimet ovat päästäneet väriä tamman suupieliin.

14.9.2016

Hevosesittely 2/7: Lea

Seuraavana vuorossa tallin kipakka puoliverinen, vanha kunnon Lea.

(c) Taija
Nimi: FS Red Alert "Lea"
Rotu: Tanskalainen puoliverinen, tamma
Syntynyt: 2004, 12-vuotias
Tekijä: Aili, Katajiston talli
Lean sivut

Kuten Tedin, on Leankin vuonna 2013 taiteillut samainen Aili, jonka kädenjäljestä pidin kovasti silloin kun hän vielä hevosia ompeli. Tämä tamma vaan on säilynyt hiukan shettispojua paremmin, vaikkei tosiaan ole enää pitkään aikaan ollut uudenveroinen. 
Lea on kipakka, oman arvonsa tunteva ja siitä kiinni pitävä, eloisa puokkitamma joka sekin aikoinaan toimi mulla kisaratsuna. Nykyään se on melkein pelkästään maastoilukäytössä, sillä - niin hassulta kuin se kuulostaakin - en osaa ratsastaa sitä kentällä. Lea on sellainen pitkula pötkylä joka kulkee kaula pitkänä, sellaista on vaikea ratsastaa kun on tottunut niihin kauniisti muodossa kulkeviin kouluratsuihin. :D Maastoiluun Lea on aivan bueno, sillä vauhtia ja intoa riittää pitempiinkin lenkkeihin ja vaikka toisin voisikin aiemmasta luonnekuvauksesta luulla, on tamma mitä luotettavin maastoratsu. Toki alkumetreillä saattaa pientä pomppimista ilmetä rouvan intoilun vuoksi ja toisinaan se muistuttaa enempi kirahvia kyttäillessään pienten vihreiden miesten varalta, mutta muuten Lea on elementissään kentän aitojen ulkopuolella. 


Ei Lea kuitenkaan mikään osaamaton ole, ratsastaja vaan ei tiedä miten heppa toimii.. Taipuu vaikka mihin piruetteihin ja hypätty ollaan yli metriä. Mutta jokainen talli tarvitsee sen yhden puskaponin, ja meillä se on vanha kunnon Lea. Nyt ollaan kuitenkin kokeiltu Lean kanssa vähän uusia juttuja, sillä löysin laatikoiden pohjalta tammalle täydellisesti istuvat länkkäsuitset! Täydelliset maastoiluun ja olen ajatellut muitakin westernjuttuja Lean kanssa harjoitella, että josko tässä olisi tammalle se oma laji.
Lea on todella myös nopea ja rakastaa vauhtia, joten tulevaisuudessa olisi mahtavaa päästä tamman kanssa laukkakisoihin. Muuten me sitten jatketaan yhteisiä maastoretkiä ja satunnaista kentällä pyörimistä - onhan hevonen hyvä välillä läpiratsastaa ja vaihtelu tekee Lean mielelle ihan hyvää.

Random fact: Olen kisannut ensimmäisen koululuokkani Lealla.

13.9.2016

Kisojen jälkeinen sunnuntai 4.9.


Viime viikonlopun kisoista raahasin muutaman toverin pitserian kautta meille. Oli jo aikakin tuoda taas kavereita kotiin, kun viimeeksi mulla on ollut Taija kyläilemässä. Jonna ja Tutti tosin viihtyivät vaan yön yli, sillä enää ei olla kesälomalla.

Sunnuntaiaamuna Sigge, Raph ja Lea pääsivät samaan aikaan liikkumaan, kun päätettiin ottaa minun hevosiani sateiselle aamumaastollemme. Vähän huonoon aikaan kyllä lähdettiin maastoon, sillä se oli päivän ainoa hetki jolloin satoi vettä. Hepat olivat kyllä todella virkeitä, kuten kuvista saattaa huomata.




Päivällä sää olikin sitten täysin aamun vastakohta; aurinko paistoi melkein pilvettömältä taivaalta ja oli kuuma. Käytiin kuvailemassa omia heppojamme ja mun parit myyntihepat, joista toinen on tiedoton ja toinen tallin asukas, Pietro. Valitettavasti se enkkutäykkäri ei tuntunut omalta ja talliin kuuluvalta, joten päätin myydä sen. Se onkin jo löytänyt kodin!
Voisihan sitä tässä ohimennen mainita, että yksi toinenkin tallin asukas on mahdollisesti tulossa myyntiin, kannattaa seurailla Instaani @thefourways, sillä myynti tapahtuu siellä. Lisäksi pyöräytin eilen vähän niinkuin vahingossa uuden ponin, johon sitten tykästyin. En kuitenkaan ole vielä varma haluanko pitää sitä, joten se jää joksikin aikaa ns. koeajalle.

Mutta nyt poikettiin vähän aiheesta. Käytiin siis kuvailemassa omiakin heppojamme, itse otin Tedin ja Ramin, kun siitä kaksikosta on todella vähän kuvia. On hiukan ärsyttävää kun en itse omista kameraa, niin saan huonosti hevosistani kunnon kuvia. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, mutta siihen asti täytyy hyödyntää kaverien kameroita. ;)

Tutin ihana Aksu
Ja minun jostain syystä kovin tuiman näköinen Tedi
Halailu selkeästi hämmensi ponin!

Behind the scenes...


Kuvaamisten jälkeen raahattiin suurinpiirtein koko estekalustoni sorakentälle ja hypättiin rataa. Otin itselleni ratsuksi Aatun, jotta sekin pääsisi pitkästä aikaa sähläämään esteradalle. Sillä on nyt jonkinaikaa ollut nuo hackamoret ja voin todeta että toimii niillä hyvin! Ehkä se ongelma tässä oli se rauta siellä suussa.


Ottakaas mallia!




Jonnan hieno koulusuokki Simppa

Kaverukset lähtivät joskus kolmen aikoihin junalla kohti Kotkaa. Oli kyllä todella hilkulla että ehtivät siihen junaan, se oli jo melkein kohdalla kun juoksujalkaa saavuimme raiteelle, huh! Oli oikein mukava viikonloppu jälleen, kiitos Tutti ja Jonna kun piipahditte!

Mitenkäs teidän syksynne on lähtenyt käyntiin?

8.9.2016

Niittyjoen syyskisat 3.9 - MYDAY

Kaikki postauksen kuvat (c) @kht_kultatahti_original


Syksyn eka lauantai - mikäs sen parempi tapa viettää se kuin kisaamalla ja kavereita näkemällä. Päivä lähti käyntiin kamera kädessä, sillä olin päättänyt kuvata jälleen Mydayn, kun kerran kiva päivä oli luvassa.
Kisasin pelkästään Crysillä 30-40 cm, 60-70 cm ja 70-80 cm esteluokat ja pääsin myös estefinaaliin. Alunperin tarkoitus oli kisata myös koululuokassa, mutta viimeaikojen sairastamisieni takia en olisi jaksanut ratsastaa sitä, joten vaihdoin sen esteluokkaan.

Kisoissa oli tänä vuonna yllätyksellisesti todella vähän osallistujia, mutta senkin edestä tuttuja! Itse saavuin kisapaikalle Tutin ja Jonnan kanssa, oli kiva tavata taas pitkästä aikaa (no, viimeeksi elokuun alussa) tiimiläisiä!






Jostain syystä jännitin aina hirveästi ennen radalle menoa ja se näkyi Crysin hermostuneena steppailuna. En ollut treenannut näihin kisoihin yhtään ja olin vieläkin vähän flunssan kourissa, joten pelkäsin näistä kisoista tulevan omalla kohdallani täysin pohjannoteeraus. Aivan turhaan, sillä heti ensimmäisestä luokasta napattiin toinen sija ja päästiin sen ansiosta estefinaaliin, sillä luokan voittaja ei vastaanottanut paikkaa siihen.

Seuraavaksi kisasin 60-70 cm luokassa joka sekin meni hyvin, toinen sija jälleen! Vauhti kyllä hidastui huomattavasti korkeuksien noustessa, mutta tämä luokka meni vielä puhtaasti. 70-80 cm luokassa ponnistusvoima ei sitten enään riittänyt ja saatiin kaksi pudotusta. Tässä luokassa oli vain neljä osallistujaa joista kolme parasta palkittiin ja minähän en siihen kolmikkoon kuulunut joten voitte varmaan kuvitella kaikki kolme palkittua nätissä rivissä ja minä siellä takana silleen heheh moi. :D




Ehdottomasti kisojen söpöin pari!
Estefinaalissa korkeutena oli 60-80 cm. Rata olisi muuten mennyt tosi hyvin osaltani, mutta huolimattomuuksissani pudotin yhden esteen. Tässä luokassa kuitenkin palkittiin kaikki neljä osallistujaa, joten vaikka olinkin viimeinen pääsin silti sijoille.

Esteluokkien jälkeen oli vielä koululuokka, jota vain seurasin ja kuvasin. Todella hyviä suorituksia kaikilla, kouluratsastusta on aina niin kiva seurata! Melkolailla heti koululuokkien päätyttyä minä, Jonna ja Tutti nappasimme vain muutaman keksin buffetista ja kiiruhdimme bussille, johon emme sitten ehtineetkään ja odotimme seuraavaa tunnin verran.
Kisat olivat jälleen todella lämminhenkiset ja viihtyisät, harmi että osallistujia oli niin vähän. Rata oli hyvin suunniteltu ja hienosti koristeltu, esteet oikein pyysivät hyppäämään. Ainakin minun mielestäni kisat olivat kaikinpuolin onnistuneet ja mukavat, kiitos Tytille järjestämisestä!

Kuten olen aiemminkin todennut, Crys edustaa tilanteessa kuin tilanteessa.

5.9.2016

Hevosesittely 1/7: Tedi

Hevostenesittelyä on toivottu, en olekaan tainnut nykyisestä katraastani sellaista ikinä tehdä. Esittelen ponini vanhimmasta uusimpaan, joten aloitamme Tedistä.

(c) Taija
Nimi: Kt. Teddy Bear "Tedi"
Rotu: shetlanninponi, ori
Syntynyt: 2008, 8-vuotias
Tekijä: Aili, Katajiston talli, v. 2013
Tedin sivut

Tedin ostin jo lopettaneelta Aililta vuonna 2013 ja näinollen se on tämänhetkisestä hevoskatraasta tallissa kauiten asunut. Oikeastaan poni taitaa olla kaikista koskaan omistamistani hevosista pisimpään mulla ollut. Ja vaikka Tedi ei enää aktiivisessa käytössä olekaan, se ei silti tule koskaan multa lähtemään.
Luonteeltaan Tedi on juuri sellainen, mitä shettiksistä pidetään stereotypiana; kiltti ja suloinen, mutta myös äärimmäisen itsepäinen ja ovela. Etenkin nyt kun orin liikutus on vähentynyt, se on alkanut temppuamaan enemmän kuin ennen. Pukit, jumittaminen ja sählääminen eivät ole enää yllättäviä, pikemminkin odotettavissa. Kuitenkin jos ratsastaja pysyy tiukkana ja päättäväisenä, keskittyy Tedikin lopulta ja silloin se toimii hienosti. Hoitaessa ja muuten käsiteltäessä se käyttäytyy esimerkillisesti ja aloittelevammatkin voi huoletta käsitellä sitä.

(c) Taija
Esteitä Tedi rakastaa ja entisenä ykköskisaratsunani se on kisannut kokoonsa nähden korkeitakin luokkia. Kuitenkin muutama vuosi sitten radat alkoivat mennä huonommin ja ori vaikutti kyllästyneeltä koko hommaan, joten päätin antaa sille tauon kisaamisesta ja keskittyä nuorempiin ja lupaaviin ratsuihin. Tältä tauolta Tedi ei kuitenkaan koskaa palannut. Nykyään se on lähinnä seuraponina jolla enimmäkseen maastoillaan ja välillä yritän saada sen toimimaan kentällä. Orin kuntokin on huonontunut niin ulkonäöllisesti (kangas nukkaantunut, harja vähän purkaantunut) kuin fyysisesti, joten se ei enää jaksa kamalan rankkoja treenejä. Yhä se kuitenkin innostuu nähdessään kentällä esteitä ja on innoissaan menossa. Koulussa ori osaa perusasiat, muttei enempää. Ei se kyllä erityisen kiinnostunut kouluratsastuksesta olekaan, se lähinnä lompsii puoliunessa eteenpäin tai vaihtoestoisesti temppuaa.

Tulevaisuudessa haluaisin viedä Tedin edes kerran pyörähtämään taas kisakentillä ja siskolleni olen suunnitellut pitäväni ponilla silloin tällöin tunteja nyt kun Leo ei enää ole tallissa, mutta muuten poni on kevyessä käytössä. Vaikka se keksityltä iältään onkin parhaassa iässä, on kolme vuotta kepparilla jo paljon, etenkin jos se on ne vuodet ollut aktiivisessa käytössä. Aili on tehnyt aivan älyttömän suloisen ponin, jonka haluan kestävän mahdollisimman pitkään. ♥

Random fact: Tedi on kolmipalainen, mutta moni luulee sitä kaksipalaiseksi.